Berliini

En tiedä, olenko maininnut täällä blogin puolella sitä, että lähtisin keväällä viideksi päiväksi Berliiniin koulusta kasatun pienen ryhmän kanssa. Noh, nyt viimeistään mainitsen siitä, kun olen tullut takaisin! Tosiaan, matkustin 5.-9.5. Saksan maalla ja voi pojat mikä kokemus! Vaikka matka olikin historiallinen ja siis kouluaikaa samalla, sain siitä niin paljon enemmän irti kuin olin kuvitellutkaan.

Itsestään matka ei ehkä kuulu tähän blogin aihepiiriin, mutta matkustaminen varmaankin. Nimittäin minulla oli reissussa mukana kaikkein pienin laukku! Olin ostanut itselleni jo kuukausia sitten 'normaalin' ison matkalaukun, jolla ajattelin matkustaa. Tiedä sitten mikä häiriö minuun oli silloni iskenyt, sillä lähdin matkalle kolme, jollei neljä kertaa pienemmän laukun kanssa. Lentokentällä kysyivätkin otanko sen käsimatkatavaroihin, vaiko ruumaan, sillä laukku painoi vain 5 kiloa. Takaisin tullessa hivenen yli 6 kiloa, vaikka tuliaiseni olivat pääosin vain suklaata ja vähän paperia.

Mitä sitten pakkasin neljän yön reissua varten? Jokaiselle päivälle puhtaat alusvaatteet ja topin. Reissussa pärjäsin kaksilla farkuillani ja kahdella erilaisella yläosalla - ohuemmalla kauluspaidan tyyppisellä ja paksummalla neuleella. Asusteita en käytä ollenkaan, paitsi huivia, joka oikeastaan tuli tarpeeseen, vaikka vihaankin niiden käyttämistä. Sää kun vaihteli välillä kymmenenkin astetta ja navakka tuuli olisi jäädyttänyt kaulani ilman huivia.

Hygieniatuotteet mahtuivat kaikki deodoranttia lukuunottamatta noin litran kokoiseen muoviseen pussukkaan. Pakkasin shampooni yms suihkutuotteet pienempiin pakkauksiin, sillä tuntui turhalta raahata kokonaisia purtiloita mukana. Vitamiinit ja lääkkeet kulkivat kivasti pikkuruisessa dosetissani mukana. Kameran ja kännykän korvasin iPadilla, jolla saatoin olla netissä yhteydessä Suomeen päin ja samalla ottaa suoraan kuvia koneelleni.

Tämä oli ensimmäinen ulkomaihin kohdistuva matkani. Berliinistä jäi vielä paljon kokematta, sillä vajaa viikko ei riittänyt lähes mihinkään ja olenkin lähdössä takaisin sinne 14.-18.7. Tällä kertaa matkustan vain kahdestaan, enkä suinkaan ison ryhmän kanssa. Hostelli ja lennot ovat jo varattuina, hivenen halvempia kuin mitä koulu oli meille varannut. Edelleenkään tulevasta matkasta en ole tekemässä shoppailureissua, vaan nautin siitä kuin lomalla olisin.

Olen iloinen siitä, että osasin pakata reissulleni mukaan vain kaiken tarpeellisen ja välttämättömämmän. Osa retkelle lähtijöistä kun tuskaili selvästi vaatteidensa kanssa, mutta itselleni oli helppoa vain vetää seuraava käteen osuva puhdas vaatekappale ylle. Vaatekaappini (vai pitäisiköhän puhua hyllystä, sillä kaikki vaatteeni takkeja ja neuleita lukuunottamatta majailevat yhdellä hyllyllä) yksinkertaistaminen säästi paljon vaivaa ja aikaa pukeutumisen suhteen. Rakastan pakkaamista, sillä se on niiiiiin helppoa. Ehkä olen oppinut pitämään siitä, sillä lapsuudessani kävin hyvin paljon kesäleireillä ja pakkasin laukkuni itse. Voisikohan sanoa että jollain tapaa nautin pakkaamisesta, vain ja ainoastaan kaiken välttämättömimmän pistämistä yhteen laukkuun ja sen kanssa elämisestä. Ehkä joku päivä vielä saan kaiken omaisuuteni huonekaluja lukuunottamatta mahtumaan yhteen matkalaukkuun!