En olisi koskaan uskonut tämän päivän tulevan, mutta luovun osasta saamistani korteista. Tarjoan niitä Facebookin askartelupuolella ja muutama innostunut keräilijä löytyi joukkoon. Hermostuneesti odottelen listoja niistä korteista mitä he haluavat ja haikein mielin pakkasin jo yhden kuorellisen. Huomasin kuitenkin että pakkaamisen jälkeen haikeus yllättäen poistui viidessä minuutissa ja kun kuori oli lähtevien pinossa, en enää edes ajatellut sitä!
Edelleen itselleni postikortit ovat tärkeä harrastus, mutta tällä hetkellä jo vuoden oltuani melko epäaktiivinen, päätin että kyllä ne ansaitsevat parempaa. Joku ehkä niistä jotain askartelee, joku keräilee. Sama se minulle on mitä niille tekevät, kunhan käsittelevät rakkaudella, eivätkä heitä nurkkaan lojumaan. Tätähän ei voi koskaan varmistaa, eivätkä kortit enää ole minun niiden tipahdettua postilaatikkoon. Kuitenkin toivon niille oikein hyvää matkaa.
Enkä muuten edes hae rahallista etua tällä. Ihan ilmaiseksi laitan, ellei kuori ole niin paksu että pyydän pienet postimaksut, jottei turhan miinukselle jää. Se on tätä luopumisen iloa ja toivottavasti muiden ilahduttamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti