tiistai 29. lokakuuta 2013

Kosmetiikka

Erään blogin postauksessa oli asiaa ulkonäköodotuksista. Kommentoinkin tekstiä, mutta ajattelin kirjoittaa nyt itse postauksen hieman asiaa sivuten ainakin. Nimittäin kosmetiikasta ja sen käytöstä, sekä ajatuksesta voisiko sen vähentää lähes kokonaan pois elämästään.

Käytän kosmetiikkaa ikäisiäni vähemmän. Päivittäisiin meikkirutiineihin kuuluu päivävoide, meikkivoide, peitevoide, puuteri ja ripsari. Joskus ripsarin jätän pois. Silti käydessäni juuri vähän aika sitten kylpyhuoneen peilikaappia läpi, huomasin miten paljon silti vielä niitä kaikkia purkkeja ja purnukoita olikaan. Tietysti ylimääräiset hammastahnat eivät haittaa ja shampoota, sekä hoitoaineita olen saanut ja niitä tarvitsenkin kun kuljen välillä joko isäni taikka äitini luo viikonloppuisin. Eniten ihmettelin kaikkia rasvapurkkeja. Olen äärimmäisen laiska kosteuttamaan kehoani, joten hivenen ne huvittivat. Viimeisetkin hiustuotteet saivat kaapista häädön. En laita hiuksiani, en tarvitse moisia.

Kuitenkin ajatus ilman meikittä kouluun lähtemisestä hirvittää. Toisaalta olen hyvin huolestunut muiden mielipiteistä itseäni kohtaan, joten itselle se on suuri kynnys heittää meikkausrutiinit sivuun ja mennä omalla luonnollisella naamalla oppitunneille. Kun se naama ei joka päivä kovin kaunis ole, ihoni kärsii pintakuivuuden lisäksi rasvaisuudesta ja on lähes auttamatta koko ajan tukossa. Toisaalta jos olisin kokonaan ilman meikkiä ja vain puhdistaisin säännöllisesti kasvojeni ihoa, auttaisikohan se? En tiedä.

Ulkonäköpaineet ovat nykymaailmassa niin kovat, pitäisi olla kaunis ja nätti ja nuori ja kaikkea mitä mainokset sanovat. Olen onnistunut torjumaan mainoksista kaiken muun paitsi ihmisten sileät ja kauniit ihot. Miksei minulla ole sellaista? Tai miksen ole laiha ja kaunis? Tämä on kyllä pahin itsetunnon romuttaja. Sitäpaitsi jos haluan olla laiha, muutaman sadan metrin päässä on oiva lenkkilypaikka. Taitaa olla enemmänkin siis laiskuudesta kiinni tuo.

Olen aina pitänyt siitä kiinni ja tulen pitämään, että kunhan pääsen näiden pahimpien nuoresta aikuiseksi kasvamisen vuosista ohi, rauhoittuu ihonikin sen myötä. Ainakin toivottavasti. Sitten voisin luopua kokonaan meikkaamisestakin ja olla vain oma luonnollinen itseni. Sitä odotellessa koitan puhua itselleni järkeä. Miksi pitäisi esittää kauniimpaa kuin oikeasti on, koska loppujenlopuksi jos teemme sen vain miellyttääksemme ehkä tulevaa kumppaniamme, näkee tämä meidät kuitenkin meikittä yöllä nukkumaan mennessä. Että se siitä vaivasta sitten.

2 kommenttia:

  1. Suosittelen satsaamaan hyvään yövoiteeseen. Oriflamella ja Lumenella on hinta-laatusuhde kohdillaan. Harva tietää, että rasvainen iho johtuu juuri siitä, että iho on kuiva ja siksi alkaa tuottaa ylimääräisiä öljyjä ja rasvoja (=finnejä ja aknea). Parashoito iholle on jokapäiväinen pesu aamuin illoin. Aamuisin kun iho on puhdas, pelkällä kasvovedellä. Illalla meikkien pesu lämpimällä vedellä ja puhdistusmaidolla. Huuhtelu kylmällä vedellä ja vasta 20-30min myöhemmin hyvä (mutta imeytyvä kerros) yövoidetta. Kokeileppa tuollaista rytmiä. Mikä tahansa uusi hoito/tuote saattaa aiheuttaa "hoitoreaktion" eli ensin menee huonommaksi ja sitten muuttuu paremmaksi. Älä kuitenkaan yritä "kuivattaa" finnejä clerasililla tai millään muulla. Kosteuta, kosteiuta, kosteuta! Hos perusvoiteet eivät tuota tulosta, saa lääkäriltä myös "aknereseptejä" on siis olemassa suun kautta syötäviä lääkkeitä jotka auttavat ihon paranemisessa. Sillä välttää rokonarvet yms. Täytyy ensisijaisesti kuitenkin muistaa, että rasvatessa tulee huokosten olla kiinni, siksi ei koskaan rasvausta kuumassa suihkuhuoneessa tai juuri kasvojen pesun jälkeen. Silloin ihohuokoset tukkeutuu rasvalla ja tulos ei ole toivottu. Iho on yksi itsetuntoon vahvasti vaikuttava asia, joten ymmärrän ajatuksesi. Itselläni on ollut oikein paha atooppinen iho lapsena ja nuorena ja se oli kova paikka itselleni kun oma mielestä peilistä katsoi rupikonna... Montaa purkkia ja punukkaa ei kuitenkaan kukaan tarvitse. Perusvälineet vain. Kun olin pieni, vanhempiani opetettiin välttämään pesua, kun on kuiva iho. Nykypäivän tutkimuksien mukaan atooppistakin ihoa saa pestä loputtomiin, kunhan muistaa rasvata. Likaiselle, hikiselle tai kutiavalle iholle rasvan levittäminen taas pahentaa pintatulehdusta. Toisin sanoen, kun hoito saatiin kuntoon, ei mullakaan ole ihottuma-alueita ollut vuoden 2002 jälkeen :) Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi!

      Itse kuitenkin kallistun sen puoleen, että ihoni on rasvainen ja vain pintakuiva. Siinä missä muiden puhelimien kosketusnäytöt kiiltävät, minun on täynnä rasvaisia sormenjälkiä vaikka olisin juuri pessyt kädet. Hormonitoiminta vaikuttaa myös asiaan, sillä viikkoa ennen naistenvaivoja kasvoni suorastaan räjähtävät näpyille. Ei tarvita suklaata tai yhtä laiskaa aamua kasvojen pesun suhteen, ne tulevat kumminkin. Joko yksin, kaksin tai joukossa.
      Pesen illoin meikit ja koko naaman samaan aikaan rakeita sisältävillä aineilla, joiden tarkoitus olisi ehkäistä mustapäitäkin, mutta ne ovat niin pieniä ja tiiviitä että niihin ei auta mikään. Yövoiteita olen laiska käyttämään, koska inhoan klähmäistä tunnetta naamalla. Se parantaisi varmasti pintakuivuuden. Kasvojen pesu aamuisin on myös asia, joka usein jää. Ostin juuri kasvovettä ja se jättää ihon tahmeaksi, joten hyllynperällä se odottaa että teen sille jotain...
      Ihoni on muutenkin punoittava ja sille on ilmestynyt outoja punaisia alueita, jotka eivät ole finnejä, mutta en tiedä mitä ovat. Siksi meikista luopuminen on kovin hankalaa, kun kasvojen iho on huonossa kunnossa.
      Kiitos kuitenkin! :)

      Poista